Lasten estoton tapa möläyttää suorat sanat tuottaa usein päivän piristävimmät hetket. Istuin perjantaina ruuhkabussissa unen partaalla. Päivä ei ollut parasta lajia. Pienet asiat tökkivät, ja mieli oli apeahko.
Bussin keskiosasta kuului äidin ja leikki-ikäisen pojan lievästi kärttyisää nahistelua. Matkaa oli jäljellä pari pysäkinväliä. Äiti koetti rauhoittaa levotonta muksua lupaamalla, että poju saa painaa pysähtymisnappia. Samalla hän muistutti, että pitää olla kiltisti paikallaan. "Mitä sä oikeen haluut?" poika kysyi. Seurasi kitinää ja kiehnäystä.
"Tää on ihan typerä ja tyhmä päivä", poika totesi juuri ennen poistumispysäkkiä. "Me oltais ihan hyvin voitu nukkuu tähän asti", hän jatkoi.
Olin samaa mieltä, ja äidillekin olisi kuulemma sopinut. Kello oli 16.20. Apeuteni vaihtui hilpeydeksi, ja raskaahkon päivän paino keveni.
Tekstit
Boomer ja scrunchie suomeksi?
16 tuntia sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti