Tekstilajien ihmemaa

Tekstilajien lyhyt oppimäärä terhakoitti aamupäivän hetket taideopiskelijoiden kanssa. Otimme lähilukuun esimerkkejä tekstilajeista tiedote, cv ja tutkimusraportti. Keskustelu oli vilkasta. Osuvat havainnot ja oivaltavat kommentit saivat minut taas kerran innostumaan.

Opiskelijat tähdensivät tilannetajun tärkeyttä: kirjoittajan pitää tietää, kenelle ja miksi kirjoittaa ja mihin tilanteeseen teksti on tarkoitettu.

Päivän sessio päättyi tekstilajiin nimeltä tiivistelmä. Se voi kuulostaa yhtä houkuttelevalta kuin referaatti, mutta molemmissa itse asiassa vaaditaan luovuutta ja ilmaisun kirkkautta. Minusta ainakin on haastavaa kirjoittaa tekstilyhennelmä, jossa pitää ilmaista asiat omin sanoin ja lausein ja jonka on oltava kattava, luotettava ja selkeä. Tiivistelmä tulee toimeen omillaan, on sellaisenaan ymmärrettävä ja kokonainen.

Sitä paitsi on vaikeampaa kirjoittaa lyhyesti hyvin kuin jaaritellen niitä näitä. Ken kokeilee, se tietää.

Pikaohjeita tiivistäjälle:

1. Selosta lähtötekstin sisältöä. Älä esitä omia mielipiteitäsi.
2. Esitä lähtötekstin ydin luotettavasti. Älä muuta alkuperäisen kirjoittajan ajatuksia. 
3. Esitä lähtötekstin ydin kattavasti. Poimi pääajatukset, hellitä yksityiskohdista.
4. Ilmaise asia selkeästi ja ymmärrettävästi.
5. Jaa teksti kappaleisiin.
6. Kirjoita kokonaista tekstiä eli virkkeitä ja lauseita. Unohda luetelmat.
7. Älä viittaa tiivistelmän ulkopuolelle. Heitä viitteet ja lyhenteet unholaan. 
8. Valitse asioiden esittämisjärjestys. Voit rikkoa lähtötekstin rakenteen.

Opinnäytetöiden tiivistelmiin sopii yleensä rakenteeksi tämä:

• lähtökohdat, tavoite, tutkimuksen kohde
• tärkein tietoperusta
• aineisto, menetelmät
• tärkeimmät tulokset
• johtopäätökset.

Opinnäytetyön tiivistelmäsivuun on mahduttava muutakin kuin itse tiivistelmäteksti. Siihen merkitään työn ja tekijän tunnistetiedot, sivumäärä ja asiasanat. Itse tiivistelmälle jää keskimäärin 250 sanan tila.