Agricolaa koko päivä!

Sattuipa somasti. Saan viettää suomen kielen päivää kirjoittajien kouluttajana. Aiheena on tutkimusviestintä ja tieteellinen kirjoittaminen. Väki on innostunutta ja aktiivista.

Agricolasta se alkoi, suomen kirjakielen taival. On etuoikeus ja ihanuus, että voimme kirjoittaa tieteellistenkin ponnistustemme tulokset suomeksi. Vaatiihan tuo ihanuus tasapainoilua oman ja vieraan välillä sanavalinnoissa, mutta itse tekstikudos ja -loimi ovat kotoisia.

Kirjoitettua suomen kieltä vaalii myös Anja Alasilta, jolla on Facebookissa mainio Kirjoituskoulu à la Alasilta. Suosittelen ja tykkään! Onnittelut 1-vuotiaalle Kirjoituskoululle ja sen osaavalle opettajalle!

Kun nyt pääsin suosittelun makuun, en malta olla mainostamatta Johanna Hurtigin, Merja Laitisen ja Katriina Uljas-Raution toimittamaa kirjaa Ajattele itse! Se antaa oivat eväät tutkimuksellisen lukutaidon harjaannuttamiseen. Kiitos kirjasta.

Ajatuksia ajasta

Löysin kirjahyllyni kätköistä kirjan täsmätarpeeseen. Bodil Jönssonin pieni kirja 10 ajatusta ajasta oli löytö jo kymmenisen vuotta sitten, kun se ilmestyi. Jossain vaiheessa se hautautui hyllyyn, joka on varsinainen moolokinkita. Joskus kannattaa siivota - voi tehdä arkeologisia löytöjä.

Jönsson kirjoittaa ajasta, joka on tärkein luonnonvaramme. Moni meistä hallitsee huonosti suhdettaan aikaan. Emme kunnioita sitä. Emme kylliksi huolla ajatuksiamme, jotka tarvitsevat aikaa kypsyäkseen kunnollisiksi. Erityisesti miellyin Jönssonin ajatukseen valmistautumisajasta. Eri tehtävät vaativat erilaisen valmistautumisajan. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä pidemmän. Itsestäänselvyyskö?

Olen tämän päivän töihini suhteellisen tyytyväinen. Ehdin lukea ja kirjoittaa, opettaakin. Syynä on paitsi ihan hyvä vireystila, myös työrauha. Olen saanut rauhassa valmistautua päivän töihin, olen voinut keskittyä ilman häiriöitä, sälää ja silppua.

Ei riitä, että työ on kiinnostavaa. Antoisaksi sen tekee mahdollisuus perehtyä ja syventyä siihen kiireettömästi. Aivan liian harvoin saa kokea sellaista. Tuntuu ylelliseltä, vaikka pitäisi olla ihan tavallista.