Näytetään tekstit, joissa on tunniste meilit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste meilit. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. tammikuuta 2010

Meilaajien syntisäkit tyhjiksi

Sillä aikaa kun taideopiskelijat lounastelevat ennen esseepajaan palaamistaan, kokoan viikon meilisaldon synnyttämät mietteet. Sähköpostin orjat, sorron yöstä nouskaa ja vaatikaa meilaajilta rotia toimintaansa. Joka työpäivä vierähtää tovi jos toinenkin sähköpostin parissa. Askarointia hidastavat monet seikat, joista soisi meilaajien pääsevän eroon. Tässä pikakoontia tämän työviikon meileistä:

  1. Meilistä puuttuu otsikko kokonaan.
  2. Otsikko on epäinformatiivinen, esim. Hei! tai Moi! 
  3. Viestistä puuttuu alkutervehdys, esim. Hei! tai Moi!
  4. Tiedottavaksi tarkoitettu viesti on rakennettu raportiksi tai jaaritukseksi, josta saa etsiä ydintä salapoliisin tavoin.
  5. Viestissä on monta asiakokonaisuutta tai tyystin erilaisia asioita.
  6. Meilaaja ei ole vaivautunut viimeistelemään tuotostaan ja viesti vilisee kehnoa kieltä sekä kirjoitusvirheitä.
  7. Meilin sävy vaikuttaa töksähtelevältä, töykeältäkin.
  8. Meilaaja on unohtanut lopputervehdyksen, esim. Terveisin tai Ystävällisin terveisin.
  9. Meilaaja hoputtaa vastaanottajaa uusintaviestein. ("Lähetin sinulle eilen viestin, mutta en ole saanut vastaustasi.")
  10. Sananvalinnat antavat häiritsevän vaikutelman, esim. "Lähettäkääpä(s)", "Laittakaahan tulemaan."
  11. Saman työyhteisön tuttu jäsen kirjoittaa tutuille lähettämäänsä meiliin allekirjoitukseksi sekä etu- että sukunimensä sekä tittelinsä, vaikka selvyys ei sitä kyseisessä viestintätilanteessa vaatisikaan.

Miksi on niin vaikeaa asettua lukijan asemaan? Maksaisiko peruskohteliaisuus kohtuuttomasti? Pienin korjausliikkein voitaisiin tilannetta parantaa ja samalla järkeistää viestintäkumppanien työtä. Asiat sujuisivat notkeammin ja ripeämmin, jos meilaaja jaksaisi ottaa lukijansa tarpeet ja odotukset huomioon.