Korkeakoulututkintojen kypsyyskoe tekstilajina

Marraskuulle on osunut kypsyyskokeiden suma. Kypsyyskokeita kirjoittavat korkeakoulututkintonsa viime vaiheita suorittavat, siis tulevat kandit ja maisterit sekä ammattikorkeakoulusta valmistuvat. Mutta mikä ihmeen tekstilaji on kyseessä?

Vanhastaan kypsyyskokeet eli kypsärit ovat olleet esseitä, jotka tempaistaan tenttitilaisuudessa nopeasti ja hallitusti. Kokeen suorittaja osoittaa, että

• hallitsee aiheensa
• kykenee tarkastelemaan sitä annetusta (= ohjaajan antamasta) näkökulmasta
• kirjoittamaan asiantuntijan tekstitaidoin sujuvaa asiatekstiä (äidinkielen kirjallinen taito).

Kypsyyskokeen asiasisällön tarkastaa ohjaaja ja kieliasun äidinkielen opettaja.

Vähitellen on esseepakkopullan rinnalle tullut muitakin tekstilajeja. Opiskelija voi esimerkiksi kirjoittaa aiheestaan artikkelin tai lopputyöstään tiivistelmän. Artikkelin hän voi tehtävänannon mukaisesti kohdistaa joko alansa toimijoille tai johonkin erikoislehteen. (Työ)elämässä on asiantuntijana toimivan hyödyllistä osata kirjoittaa niin artikkeleita kuin tiivistelmiä, joten pidän näitä vaihtoehtoja tervetulleina.

Ei esseessäkään mitään vikaa ole: sehän on tekstilaji, jossa on mahdollisuus kehitellä teemaa pohtien ja perustellen, parhaimmillaan taidokkaasti ja mukaansa tempaavasti. Asiantuntijuuttaan voi silti osoittaa muutenkin. Pohtivuus ja perustelevuus näkyvät jo itse lopputyötekstissä, joka useimmiten on tekstilajiltaan raportti (tai toiminnallisissa opinnäytetöissä tekstilajien sekarakenne - siis akateemista ja esimerkiksi projektiviestintää, ehkä muutakin).

Suomen yliopistojen kielikeskusten verkoston FINELCin LAAKEA-osahanke on tuonut ryhtiä kypsyyskokeen kieliasun arviointikriteereihin. Hankkeen avulla saadaan toivottavasti yhteisiä linjauksia ja suosituksia. Kivoja muuten nuo verkostojen ja hankkeiden nimet (hohhoijaa).

Kypsyyskokeessa on yleensä muutama vaihtoehtoinen aihe, jotka opinnäytetyön ohjaaja laatii. Tekstissä ei ole tarkoitus pelkästään kuvailla opinnäytteen teemaa, vaan myös pohtia ja perustella ratkaisuja. Kypsyyskoe on luonteeltaan asiantuntijan selonteko, jonka lukijaksi voi ajatella koulutus- ja ammattialan edustajan. Kypsyyskokeen pituus on tavallisesti noin konseptillinen käsin kirjoitettua tekstiä.

No, onpa taas tullut luetuksi ja arvioiduksi muutama kymmenen kypsäriä. Esseiden joukossa oli tällä kertaa muutama artikkelikin, mikä virkisti.