Aamu joskus iltaa viisaampi

Jonkin sortin myllerrys jatkui yön unissakin. Eilisillan Twitter-opetustestailu jäi päälle. Unia edelsi mediaimuttelu Paljastavien valheiden ja True Bloodin seurassa. Sitten seurasi puoliuni-horrostila, jossa mieli vatkasi Twitter-kokemusta.

Kysyin jo illalla blogissani, mitä tekisin nyt toisin. Ainakin näihin pitäisi satsata paremmin:

• selvempi, yksilöidympi ohjeistus
• ohjeet aikaisemmin
• ohjeiden ymmärtämisen varmistus
• esitestaus, harjoittelu
• pidempi kokeiluajanjakso.

Jos kokeilu ajoitettaisiin pidemmälle jaksolle, olisi haastavaa saada foorumille riittävästi trafiikkia, osallistujia kun on 15 - 20. Jos liikenne on hiljaista ja käy harvakseltaan, voisi intensiteetti kärsiä ja väki turhautua.

Ainakin yritin soveltaa touhuun esimerkkejä, linkkejä, kysymyksiä ja muita virikkeitä. Konkretiaa mutta myös tietoperustaan sidontaa siinä määrin kuin se 140 merkin viesteissä on mahdollista. Napakampi yhteenveto olisi tosin ollut tarpeen.

Erityisen haastavaa tässä tapauksessa oli se, että emme ole tavanneet ryhmän kanssa kertaakaan kasvokkain, siis lähitunneilla (niitä ei ole ollut). WebExissä olemme viestitelleet kerran, tosin ilman webbikameraa.

Miikka Salavuon mukaan Twitter sopii pedagogiseen käyttöön etenkin ideoiden, asiantuntijuuden ja osaamisen jakamisen foorumina. Twitter on toimintaa, Antti Leinon sanoin: Twitter ei ole paikka vaan tilanne. Salavuo jatkaa, että Twitter mahdollistaa hajautetun asiantuntijuuden ja työn hyödyntämisen. Nämä olivat kokeilun perusteena ryhmällämmekin.

Osallistujat etsivät, suodattavat ja analysoivat tietoa - tässä kokeilussa tosin toki ohuesti testaillen. Tuli linkkejä tiedonlähteisiin, kuten artikkeleihin ja blogipostauksiin, kommentteja, kysymyksiä ja vastauksia, ideoita, kokemuksia ja mielipiteitä. Erityisen hyvänä pidän sitä, että Twitterissä pitää harjoitella viestin kiteyttämistä - pointit esiin ytimekkäästi.

Kokeilussa ilmeni infoähkyä, mikä onkin todennäköistä, kun lähes parikymmentä tviittailee aktiivisesti. Oli teknisiä ongelmia, kuten hitautta ja hashtagin toimimattomuutta. Mutta jokainen halukas saattoi saada viestinsä esille ja tavoittaa sillä jokaisen ryhmäläisen.

Opettajalle touhu oli kiihkeää. Piti (sai) seurata, motivoida ja osallistua hetkeksikään herpaantumatta. Kokemus oli innostava. Ehkä sekaannuin puuhaan hiukan liikaakin.

Ehkä rohkenen kehitellä tätä kokeilua edelleen.