Käytössämme oli vain tuokio, eikä tekniikkakaan täysin toiminut, mutta sosiaalisesta mediasta hahmoteltiin pääpiirteittäistä kuvaa. Yrittäjät tekivät myös SWOT-analyysiä. Somessa nähtiin varteenotettavia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, etenkin kustannustehokkuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus sekä verkostoituminen puskaradioineen. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa eli huonosti suunniteltuna ja toteutettuna some-viestintä voi koitua haitaksi.
Hyvät esimerkit innostavat
Tarkoitus oli kokeillen tutustua joihinkin some-sovelluksiin, kuten Facebookiin, Twitteriin ja blogeihin. Jotain saatiin esiin, mutta nettiyhteys pätki ajoittain. Olin tallentanut still-kuvia esimerkkitapauksista, ja niiden kautta kurkistimme yritysten ja yrittäjien sosiaalisen median käyttöön.
Monissa some-koulutuksissa otetaan esimerkeiksi suuret ja kauniit, kuten Finnair, Silja Line ja Suomen Poliisi. Edustavia esimerkkejä ovat jokainen. Mutta kantahämäläinen pienyrittäjä ei niistä erityisesti hyödy. Siispä esille kannattaa ottaa pienyrityksiä ja paikallisia yrittäjiä. Esimerkkitapauksina olivat hämeenlinnalainen Ambientia nettisivuineen, blogeineen ja Twitter-tileineen, Ideakosken Reetta Koski ja hänen yrityksensä sekä Ideapakka-tuotteensa nettisivujen, blogin, Facebook-sivun ja Twitter-tilin voimin. Seuraa saatiin Kielipoliisin ja Scription sosiaalisen median käyttötavoista. Hyvä esimerkki non-profit-puolelta on oma työyhteisöni Hämeen ammattikorkeakoulu eli HAMK. Näissä kaikissa korostuu kokonaisviestinnällinen näkemys, joka on saanut oivaltavat toteutukset.
Blogi personoi yrityksen ja antaa sille kasvot sekä äänen
Yritysblogeja yrittäjät pitivät hyvänä keinona hankkia tunnetttuutta ja tuoda yritystä lähemmäs asiakasta, olevaa tai tulevaa (ehkä entistäkin). Blogi antaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen läsnäoloon ja personoi yritystä. Kommentointimahdollisuus luo tilaa dialogille, jos sellainen on syntyäkseen. Blogin kautta voi tutustua yritykseen ja yrittäjään lähemmin.
Blogiesimerkkeinä olivat Reetta Kosken Ideapakka, Outi Lammin Tuolin ja näppäimistön välistä, Katleena Kortesuon Ei oo totta, Anja Alasillan Vaikuttavaa ja Ambientian yritysblogi. Niistä jokainen täyttää innostavalla tavalla sosiaalisen median tehtäviä:
- Ne ovat yhteydenpitoa, vuorovaikutusta ja mahdollistavat dialogin.
- Ne ovat tuotekehittelynkin foorumeita.
- Ne toimivat markkinoinnin ja myynninedistämisen foorumeina.
- Ne ovat oppimisen paikkoja ja tilanteita.
Olen kuluneen lukuvuoden aikana teettänyt viestinnän opintojaksojen oppimistehtävinä myös sellaisia, joissa aiheena on sosiaalinen media. Opiskelijat ovat olleet ammattikorkeakoulun liiketalouden nuoriso- ja aikuisopiskelijoita. Näkökulmat ovat vaihdelleet työyhteisöviestinnästä somen käyttöön opetuksessa ja oppimisessa ja osallistavaan markkinointiviestintään. Tavoitteena on ollut tehdä some sovelluksineen tutuksi ja ymmärtää sen mahdollisuuksia liiketoiminnassa ja yritys- sekä yhteisöviestinnässä.
Tehtävissä on havainnoitu ja analysoitu yritys- ja asiantuntijablogeja. Opiskelijat ovat myös pitäneet blogeja ja kommentoineet valitsemiaan blogeja. He ovat raportoineet työskentelystään ja oppimastaan. Eräällä kurssilla on kokeiltu Twitteriä. Opiskelijat ovat tehneet myös kenttätöitä, joissa ovat haastatelleet organisaatioiden toimijoita ja laatineet kehittämistehtäviä ratkaisuideoineen - niistä monen aihe on liittynyt sosiaaliseen mediaan yrityksen tai non-profit-yhteisön toiminnassa. Kaikissa oppimistehtävissä on pitänyt suhteuttaa tekemistä ja toiminnallista tietoa lähdetietoon eli tietoperustaan. Opiskelijat ovat pitäneet oppimistehtäviä pääosin hyödyllisinä ja kertoneet oppineensa yllättävän paljon.
Eräs aikuisopiskelijoiden ryhmä rakensi asiantuntijatyöpajan, jonka aiheena oli sosiaalinen media sisäisessä viestinnässä. He selvittivät sitä, miten yritykset ja muut yhteisöt voivat ripeästi ja vähin kustannuksin ottaa sosiaalisen median sisäisen viestinnän käyttöön (esimerkiksi wiki intran tilalle, Skype puheluihin, jopa Facebook foorumiksi, kun pelisäännöistä sovitaan).
Asiantuntijatyöpajan toinen näkökulma rakentui siitä, että opiskeluyhteisöissä voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää kojelauta-tyyppistä verkkotyöpöytää tai verkkoalustaa ryhmätöiden, projektien ja tiimien oppimistehtävien teossa (esim. Google Docs, Google Wave). Kouluilla on käytössään maksullisia videokonferenssisovelluksia kuten WebEx, jotka toimivat lisenssiperiaatteella. Ilmaissovelluksilla on etunsa mutta myös riskinsä, joita voi hallita, kunhan ne tietää, opiskelijat totesivat.
Opettaja itse on oppinut huikeasti - kiitos aktiivisten opiskelijoiden ja innoittavan aiheen.
2 kommenttia:
Vau! Kurssisi kuulostaa hienolta. On upeaa, että pistät opiskelijat sukeltamaan sosiaaliseen mediaan. (Toinen vaihtoehtohan olisi vain tarkkailla etäältä ja osallistumatta.)
Pistäpä joskus opiskelijat kirjoittamaan tai tarjoamaan blogeihin vierailevia kirjoituksia. :)
Moi Katleena! Hiukan viivästymää kommenttien julkaisussa, pahoittelut siitä. Kiitos ideasta. Olen kannustanut, kynnys vain on joskus aika korkea. Mutta olen optimisti :)
Lähetä kommentti