No niin, häpeän sekaisin tuntein luin edellistä postaustani. Taisi tulla pitkänpuoleinen, vaikka sanotaan, että lyhyestä virsi kaunis. Innostuin asiasta, jota olen viime päivät (viikot, kuukaudet ja vuodetkin) vaalinut.
Mitä opin tästä? Pakahduttavaa sanomisen tarvetta kannattaa purkaa tiheämmin, ettei se pakkaudu omaksi ja muiden infoähkyksi.
Pahoittelut ylipitkästä vuodatuksesta. Asia olisi ansainnut ytimekkäämmän ilmiasun. Lukekaa se silti :)
Tekstit
Vanhan kirjasuomen sanakirja 10 vuotta verkossa
1 viikko sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti